Seurakuntavanhinten ja puhujain kokous
Ruukin kokousten sarjaan liittyi yhtenä seurakuntavanhinten ja puhujain kokous. Kokoukseen osallistui noin 450 henkilöä. Kokouksessa käsiteltiin sellaista ajankohtaista kysymystä, kuin "Uskon ja järjen taistelu." Alustajana oli Erkki Piri. Alustus kokonaisuudessaan on julkaistu edellisessä Päivämiehessä pääkirjoituksen paikalla. Kokous aloitettiin virrellä, alkurukouksella ja avauspuheella, jonka piti veli Eino Vaherjoki. Tervetulopuheessaan hän mainitsi, että tämä kokous on katsottu tarpeelliseksi työvaliokunnassa ja edelleen johtokunnassa. Toivomme, että käydyt keskustelut koituisivat Siionin parhaaksi ja Jumalan kunniaksi. Kokouksen puheenjohtajiksi valittiin veljet Erkki Reinikainen ja Juhani Uljas, sihteereiksi veljet Hannes Partanen ja Gunnar Pelkonen.
Alustuksen johdosta syntyi pitkä ja syvällinen keskustelu, jossa ensimmäisenä käsiteltiin alustajan esityksen mukaisesti kysymystä: miten suhtaudumme Jumalan valtakunnan päätöksiin. Asiaa käsiteltiin kaikilta puolilta, ja perusteltiin Jumalan sanalla. Kaikkein vaikein taistelu uskon ja järjen välillä käydään juuri siinä, että näkee Jumalan seurakunnan oikeassa arvossaan. Järki sanoo, että siinä on vain joukko ihmisiä, ja nekin vielä yksinkertaisia ja ymmärtämättömiä, mutta Raamattu sanoo: "Jumala seisoo Jumalan seurakunnassa: Hän on tuomari Jumalain seassa."(Ps. 82: 1) Uuden testamentin puolella on monia kohtia, joissa sama asia tulee esille selvästi ja vääjäämättömänä. Jumala asuu omassa valtakunnassaan, eläväksi tekevän henkensä kautta. Jumala puhu myös omassa valtakunnassaan: ette ole te, jotka puhutte, vaan minun isäni henki. Usein kuulee puhuttavan Jumalan valtakunnan päätöksistä, että ne ovat vain ihmisten päätöksiä. Vieläpä saatetaan pilkallisesti sanoa: "Partasuu ukot ja mummut päättävät asioita, joita eivät ymmärrä."
Mistä tämä sitten johtuu? Kysymyksessä on väärä seurakuntaoppi. Jos seurakunta on näkyvissä, Jumalan suuna kuunnellaan sitä Jumalan ääntä, ja seurakunnan vastaus on Jumala vastaus kysymyksiimme. Kun seurakunta nähdään tämän näköisenä, on silloin helppo luopua omista järjen päätöksistä, ja yhtyä Jumalan seurakunnan päätöksiin. Sotiminen seurakunnan päätöksiä vastaan on sotimista Jumalaa vastaan, koska seurakunnan päätökset perustuvat ennen kirjoitettuun Jumalan sanaan. Seurakunta ei ole pakkotyölaitos, jossa pitää olla niin tai näin. Mutta jos haluaa säilyttää uskon ja hyvän omantunnon, on seurakunnassa kaikki neuvot lapsia varten. Onhan luonnollista, että lapset pitävät toinen toisistaan huolta, että säilyttäisiin tiellä. Ja silloin kun Poika saa tehdä vapaaksi, se totisesti on vapaa – ei vapaa elämään synnille, vaan vanhurskaudelle. Synti orjuuttaa ihmisen. Ehdollinen synnintekijä itse vetää päällensä Jumalan tuomion. Siitä ei vapauta ihmisjärki eivätkä sen päätelmät, vaan tarvitaan Jumalan voima, joka annetaan tarjolle evankeliumissa.
Perhesuunnittelu
Perhesuunnitteluasiasta käytiin keskustelu, mutta koska sama asia oli puitavana johtokunnan, puhujien ja lääkintähenkilökunnan keskeisissä neuvotteluissa, kirjoitetaan päätöksestä lähemmin toisen kokousselostuksen yhteydessä.
Yksimielisesti todettiin, että tässäkin on kysymys opillisista asioista. Ensimmäinen uskonkappale unohdetaan kokonaan. Ei yksikään ihminen ole ihmisen teko, vaan Jumala on kaikki luonut, ja vanhurskaan tahtonsa jälkeen antanut syntyä tähän maailmaan.
Kristitty ja alkoholi
Uusi alkoholilaki toi tullessaan ongelmia enemmän, kuin osasimme aavistaakaan. Oluen vapauttaminen alkoholiliikkeeltä kaikille maitokaupoille ja baareille, aiheutti sen, että olut on tullut melkein kaikkien juomaksi. Käytäntö on myös osoittanut, että se on vaarallisempi alkoholijuoma, kuin osaamme aavistaakaan. Ensiksikin kaikki baarit ovat täynnä oluthumalassa räyhääviä nuoria ja vanhoja. Tavallisen kansalaisen ei tee mieli baariin pistäytyä. Kun lakia laadittaessa ajateltiin väkevien juomien kulutuksen vähenevän, on nyt huomattu niiden menekin lisääntyvän jatkuvasti. Olut on osoittautunut vaarattomaksi vaaraksi ja kompastukseksi koko kansakuntamme fyysiselle kunnolle. Oluen ohella on pesiytymässä toinen vaara, joka kulkee huumausaineen nimellä. Aine, joka jäytää monissa länsimaissa niin kuin tupajumi, on nyt vaarallisella tavalla valtaamassa alaa myöskin täällä meillä. Erikoisesti koululaisten keskuudessa se on muodostumassa ongelmaksi.
Kristityillä erikoisesti on syytä valvoa näissä molemmissa. On syytä valvoa omakohtaisesti, ja on syytä olla auttamassa matkaystäviä, etteivät he siihen myrkkyyn sortuisi. Huumausaine on vielä viekkaampi kuin, alkoholi. Kenet se kerran saa pauloihinsa, hän ei pääse siitä irti. Ihmisvoimat ovat heikot. Mutta kun Jumala saa tarttua ihmisen elämään oman voimansa kautta, tämä voima voi auttaa huumausaineen orjuudestakin. Juomari ei peri Jumalan valtakuntaa.
Kristitty ja musiikki
Tämä kysymys käsiteltiin uudelleen kanttorien ja musiikinopettajien yhteisessä
neuvonpidossa. Siitä kerrotaan lähemmin toisessa artikkelissa myöhemmin.
Yhteenvetona todettiin, että aika on paha. Joka puolella ovat kavalat vaarat piirittämässä ja vaanimassa. Joskus piru yrittää rakentaa siltaa väärään, saarnatuolista, joskus urkuparvelta. Aina se yrittää asettaa lihan ja veren vaatimukset ensimmäiseksi. Silloin katoaa sopivan ja sopimattoman raja. Perhesuunnittelukin tulee luvalliseksi. Lapsia otetaan vain sen mukaan, kuin itse halutaan ja nähdään, ettei se kovin pahasti haittaa mukavuusvaatimuksia.
Kokouksessa vallitsi täydellinen yksimielisyys. Erilaisia ymmärryksiä oli. Mutta armo auttoi viassa olleita parannukseen ja seurakunnan yhteiseen rakkauteen. Nöyrät ja kuuliaiset lapset Jumala hyvin siunaa. Niillekin, jotka eivät tässä kokouksessa olleet, kuuluu Jumalan armo. Jumala ei vikaan joutunutta hylkää, vaan tahtoo antaa viat ja virheet anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Liha ja veri on aina viemässä oman tahtonsa tietä, mutta hengen halu on iankaikkinen elämä.
Päivämies 28.7.1971
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti