Lähetysmatkan aloitimme Elämäjärven kylältä. Ensimmäiset seurat olivat sunnuntaina, helmikuun 2. pnä, päivällä Pesolan talossa. Näihin seuroihin ei Karsikas-veli voinut kotiasioittensa takia vielä saapua. Hänen sijaisenaan palvelivat veljet Eino Eskola, ja Artturi Jämsen. Eskola veljen mukana oli Nivalasta muitakin uskovaisia veljiä. Illaksi tulimme kansanedustaja -veli Artturi Jämsenin uuteen ja ajanmukaiseen kotiin, joka on samalla kylällä. Tässä kodissa on ennenkin pidetty seuroja. Artturi-veljen tärkeimpänä huolena onkin ollut Jumalan sanan kylvötyö Elämäjärvellä. Elävä sana ei olekaan tyhjänä palannut, se on kantanut hedelmää. Moni ihminen on käsittänyt asian tärkeyden, ja saanut parannuksen armon. Näin kävi taaskin. Elämäjärvellä sai parannuksen armon erään talon vanhaemäntä, ja vanhainkodissa toinen.
Tässä Jämsenin kodissa oli sunnuntaina iltaseurat. Palvelimme seuroissa veli Eskolan kanssa. Valitettavasti täytyi talon isännän lähteä kesken seurojen Helsinkiin. Junalle piti joutua. Sen ymmärsimmekin, kun oli ajallisen tehtävän täyttäminen kysymyksessä. Maanantaina odottelin Jämsenillä Karsikas -veljen tuloa. Hän tulikin sovittuun aikaan. Opastin hänet Jämsenin kotiin, jossa pidimme majaa Elämäjärvellä ollessamme. Maanantai-iltana oli seurat Kotirannassa. Talon isäntä, Veikko haki meidät autollaan. Veikko on ennenkin kyydinnyt Jumalan lapsia. Hän ymmärtää elävän uskon arvon, vaikka ei olekaan vielä uskomassa. Toivoisimme vain, Veikko, sinullekin, kuten kaikille muillekin, jotka eivät omakohtaisesti ole uskomassa, parannuksen armoa.
Tiistaina päivällä kävimme Pihtiputaan Vanhainkodissa. Täällä on aina ystävällinen Vastaanotto. Kun puheet oli pidetty, ja hoidokkeja puhuteltu, niin joimme johtajattaren tarjoamat maukkaat kahvit. Panimme myös nimet Vieraskirjaa. Hoidokeista on muutamia uskomassa, Jumala vain uskon teissä pitäköön. Meidän mukanamme vanhainkodissa käydessämme oli Artturi Jämsenin täti, Hilma- sisko. Hän viettää vanhuutensa päiviä Artturin kotona, ja on uskomassa.
Elämäjärveltä tulimme Kojolan kylään. Tämä kylä on Muurasjärven tuntumassa. Ruotosten uskovaisessa kodissa pidimme majaa. Väinö ja Hilja ovat toimeliaita taloutensa hoitajia. He palvelevat rakkaudella myös Jumalan valtakuntaa. Heidän naapurinaan asuu muitakin uskovaisia, Tommerit ym. Tommerit ovat perholaisille tuttuja. Saan usein viedäkin Perhoon heiltä terveiset. Menkööt ne nytkin ja samoin Karsikkaalta. Jos Onni-veljen saan mukaani, tulemme yhdessä Perhoon pääsiäisen aikaan. Kojolan kylällä oli seuroja Tenhusella ja Mustosella. Täältä tulimmekin sitten Muurasjärvelle, joka on kotikyläni. Muurasjärvellä oli kolmet viimeiset seurat, jotka pidettiin Koivukankaalla, Koskelassa ja Sipilässä. Majaa Karsikas-veli piti "Tiaisen pesässä" ja Sipilässä. Sipilässä olikin hänelle tuttu, Simo-veljen nuori vaimo. Simo "kaappasi" hänet Nivalasta. Sipilässä erosimme Karsikas-veljen kanssa seurojen päätyttyä hän, matkusti seuraavana päivänä kotiinsa, joka onkin maallisessa mielessä maailman paras paikka.
Hyvin tulimme veljen kanssa toimeen. Meillä molemmilla sattui olemaan samanlaisia elämän kokemuksia. Siitä iloitsemme, kun nyt saamme olla Jumalan valtakunnan armolapsia. Terveiset vain Armas-veljelle sinne kotiisi perheinesi, samoin Toimi Lehdolle ja Lepsun Jaakolle ja kaikille Jumalan lapsille siellä Oulaisissa. Kiitämme lopuksi tässä Armas-veljen kanssa yhteisesti pihtiputaalaisia, jotka palvelivat meitä. Jumala rakkautenne monin verroin palkitkoon.
TIAIS-MATTI
Ps. Kun jäi paperiliuskaa tyhjäksi, niin pistän tähän terveiset Parkanoon, Kihniöön, Karviaan ja Jämijärvelle, veli Onni Sivulan kotiin erikoisesti, kun pidin Sivuloilla majaa siellä ollessani. Ailille vastasin, kun Päivämiehessä valittelit, että ette saa jalkoja solmuun eli linkkuun kuten minä, että se on sukuvika ,tuokin notkeus. Tietääkseni ei ole kuin kolme miestä Suomen Siionissa, jotka tämän tempun taitavat. Ne ovat Vesalaisen Matti, Jämsenin Artturi ja tämän kirjoittaja. Ei siihen opi veli Koivunevakaan.Jos sen Kihniössä asuvan myllärin Rintala-veljen kanssa pääsemme ajassa sovintoon, niin käyn siellä tässä kevätkesällä, niin kuin oli puhe. Terveiset vain Tarmo veljelle perheineen, ja "kaikille Jumalan lapsille, jotka ovat rakkaassa muistossani. Jumalan rauhaan.
Päivämies 18.3.1964
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti