lauantai 23. huhtikuuta 2011

Tehkää parannus, sillä aika on lyhyt

Tehkää parannus, sillä aika on lyhyt


Tavatessamme uskottomia ystäviä ja tovereita, tulee mieleemme ajatus, täytyykö heidän todella, mennä halvettiin tuossa sieluntilassa, Raamattu ei anna muuta vastausta kuin että täytyy. EI ole kuin kaksi valtakuntaa, Jumalan valtakunta ja sielunvihollisen valtakunta. Jumalan valtakunta on täällä maan päällä. Se ei ole mikään epämääräinen kivi eikä kanto, vaan joukko Kristukseen uskovia. Herra Jeesus Pyhässä Hengessä vaeltaa omissa lapsissaan. Tähän valtakuntaan pääsee sisälle vain oven kautta, eikä antautumalla ja liittymällä. Jokaisen on nöyrryttävä omista synneistä parannukseen, ja otettava vastaan synninpäästön evankeliumi niin kuin itse Jumalalta. Jumala on antanut seurakuntaan synninpäästön avaimet. Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Ottakaat Pyhä Henki: Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätätte, niille ne ovat pidätetyt." Sinä, joka tunnet olevasi ulkopuolella tästä Jumalan valtakunnasta, tee nyt parannus, kun olet vielä armonajassa. Huomenna se voi olla jo myöhäistä. Joka parannuksen teon huomiseen siirtää, se vuoteensa helvettiin rakentaa.

Uskovaisilla on aina suuri murhe uskottomista rakkaista. Läheisimpiä on kaikkein vaikein mennä neuvomaan parannukseen. Kun oma kilvoitus on mennyt niin huonosti, niin vielä toisille siitä puhumaan! Mutta Jumalan armosta meidän ei tarvitse tälläkään lastata itseämme, vaan kaikessa saamme saattaa pyyntömme rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi. Emmehän me ihmiset voi ketään autuaaksi tehdä. Jumala Pyhän Hengen kautta palvelijoita, uskovaisia, käyttäen saarnauttaa sanaansa: Tulkaa seuroihin. Sielunvihollinen ei anna siihen lupaa. Viimeiseen saakka se pitää kiinni. Lopuksi se keksii sen, että sinä olet niin suuri syntinen. Kuule, rakas ystävä, Jeesus on tehnyt täydellisen sovintotyön. Suurinkin syntinen saa kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Vielä on armossa varaa ja veressä voimaa.

Anteeksiantamattomat synnit saattavat tuntua niin suurilta ja häpeällisiltä, ettei niitä kehtaisi millään puhua toisille. Kun Jumala antaa voimaa avata sydämen, ja saa kuulla kaikkien syntien anteeksiantamuksen evankeliumin, niin tulee ihana rauha ja ilo. Parannuksen teon jälkeen tulee ajatus, miksi ei ole tullut aikaisemmin vaihdettua taakkaa Jumalan rauhaan.
Moni kysyy, mistä me niin varmasti tiedämme, että tämä on ainoa oikea autuaaksi tekevä usko. Meillä on kolme todistusta. Tämä on Raamatun mukainen oppi, ja Henki todistaa meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapset. Jumalan seurakunnassa on meistä todistus, että sielumme kelpaa Jumalalle. "Sen tähden myös me, että meillä on näin suuri todistusten joukko meidän ympärillämme, niin pankaamme pois kaikki kuorma ja synti, joka aina meihin tarttuu ja hitaaksi tekee." "Jos me valkeudessa vaellamme, niin kuin hänkin valkeudessa on, niin meillä on osallisuus keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa veri puhdistaa meitä kaikesta synnistä." "Siitä teidät tunnetaan minun opetuslapsikseni, että rakkauden keskenänne pidätte." Jumalan lapsilla on niin suuri rakkaus keskenään, että jos menee vieraalle paikkakunnalle, niin on heti sydämen kautta tuttu Jumalan lasten kanssa. Sielunvihollinen on vihainen uskovaisten keskinäiselle rakkaudelle. Kun se saa rakkauden kylmenemään, niin silloin on lyhyt matka ulos Jumalan valtakunnasta. Jos niin on käynyt, niin asia ei korjaudu muuten kuin parannuksen kautta. Muista siis, mistä olet langennut ja tee parannus.
Rakkaat sisaret ja veljet, nytkin meillä on lupa uskoa vielä kaikki synnit ja matkanviat anteeksi Herran Jeesuksen pyhässä nimessä ja veressä. Halu on perille taivaaseen. Siksi teemme uusia lupauksia seurata Hyvän Paimenen laumassa ja hoidossa. Kun jaksamme päivittäin ja hetkittäin uskoa, niin kerran usko muuttuu näkemiseksi ja toivomme täyttyy. Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva meidän ajatuksemme ja sydämemme Kristuksessa Jeesuksessa.

Jumalan rauhan terveisin, Maire Puhakka
Päivämies 21,7.1965

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti